Home

Jouni Kerminen Oy:n Kivunhoitoklinikka

 

Olen hoitanut reilut 27 vuotta mm. niska-, hartia-, polvi- ja selkäkivuista kärsiviä ihmisiä ja saanut siihen varsin monipuolisen koulutuksen. Olen matkan varrella törmännyt oikeisiin henkilöihin, jotka ovat olleet halukkaita jakamaan tietotaitoa kivunhoidoista ja erikoistekniikoista hoidettaessa kipupotilaita.

Opettajinani eri kursseilla ja työelämässä ovat olleet mm. hieroja/kouluttaja Kimmo Linden, Fysiatri Jari Ylinen, kiropraktikko Seppo Hyökki, ”kovakäsi” Eino Korhonen jo yli 40 vuotta vaativia urheiluhierontoja tehnyt hieroja. He ovat hankkineet tiedon kymmenien vuosien kovalla työllä. Heidän opastuksellaan olen mielestäni kehittynyt varsin eteväksi kivunhoitajaksi.

Ongelmallista kivunhoidoissa on mielestäni se, että osa hoitajista koulutuksesta riippumatta ei halua/osaa tehdä raskaita käsillä tehtäviä lihas- ja pehmytkudoskäsittelyjä. Kaikkeen hoitoon yritetään kehittää laite tai sitten jumppautetaan ja katsotaan itse sivusta. Myöskään pelkkä nikamakäsittely ei auta kuin hetkellisesti, jos lihaksisto on tukossa. Kokemuksesta tiedän, että suuri osa niska-, hartia- ja selkäsäryistä johtuvat syvienlihaksien kovettumista (kuona-aineet, supistuneet lihassyyt ym.). Ja jos tällaista tukossa olevaa lihaksistoa rasitetaan jumpalla ja lihaskuntoharjoittelulla, niin se menee entistä huonompaan kuntoon. Ensin pitää saada kuonat ja kovettumat pois, jotta aineenvaihdunta ja verenkierto saadaan toimimaan normaalisti ja sen jälkeen jo jumppa, lihaskuntoharjoittelu ja nikamakäsittely auttavat paremmin.

Tiedän auttamieni asiakkaiden kertomuksesta, että on hoitomenetelmiä (mm. Kelan kuntoutuksia) joissa tehdään ensimmäisenä lihaskuntotestaus ja sen perusteella aloitetaan kova harjoittelu, koska testauksessa on ilmennyt lihasheikkouksia. Ikävä kyllä lihaskuntotestauksella ei ole mitään merkitystä, jos lihaksistoa ei ole ensin hoidettu kuntoon. Tukossa oleva lihas ei toimi kunnolla ja testatessa se on heikkovoimainen. Ja jos tällaista tukossa olevaa lihasta/lihasryhmää aletaan kovalla jumpalla ”vahvistamaan”, niin se tulee entistä kipeämmäksi. Esimerkiksi jos pakaralihakset ovat jännittyneet ja kuona-aineita täynnä niin niiden lihasvoima on huono. Jo 20 minuutin perusteellisessa voimakkaalla syvälihashieronnalla saadaan pakaralihaksien aineenvaihduntaa ja verenkiertoa parannettua merkittävästi kuten myös lihasvoimaa. Tästä minulla on 27-vuoden kokemus! Ja tämän todetakseen ei tarvitse tuhansien eurojen koneita ja laitteita. Vaivannäköä, voimia ja osaamista se hoitajalta vaatii, ei muuta.

Harmillista, että lihas- ja pehmytkudoskipuja aiheuttavien kovettumien toteamiseen ei ole konetta. Pitää olla tutkimiseen tottuneet kädet ja vaatii vuosia ennen kuin sen oppii kunnolla. Lääkärien koulutukseen ei tämä kuulu eikä se heidän tehtäväkentän laajuuden huomioon ottaen ole mahdollistakaan, siksi niiden toteaminen ja asianmukainen hoito jää saamatta. On toki lääkäreitä, jotka ovat itse hankkineet lihas- ja pehmytkudos käsittelyn ja tutkimisen taidon mutta heitä on aivan liian vähän.

Haluan ottaa tässä esille vielä harhaluulon, josta kuulee kertomuksia viikoittain. Selkäkipujen syystä esim. 50-vuotiaalle kerrotaan, että alaselänkivut johtuvat kulumista jotka näkyvät röntgenkuvissa nikaman pikkunivelissä (fasettinivel). Ikävä kyllä, tämä logiikka ei toimi, sillä jos kuvataan kaikki 50-vuotiaat, niin jokaisella on alaselän nikaman nivelpinnoilla jonkin asteista kulumaa, mutta vain harvalla on selkä kipeä. Jos nivelien kulumat aiheuttaisivat kivun, niin kaikilla pitäisi olla selkä kipeä? Mutta kun ei ole. Selitys on ontuva.
Muita hyviä esimerkkejä näistä vastaavanlaisista tapauksista löytyy lääkäri Pentti Raasteen teksteistä, joita on luettavana sivuillani ”artikkeleita ja uutisia" -osiossa. Pentillä on mielenkiintoiset sivut osoitteessa www.penttiraaste.com.

Vantaalla19.03.2017
Jouni Kerminen